Minä, draamaohjaaja

28.06.2022
Valmistuin musiikkiteatterialalle tasan kymmenen vuotta sitten. Rakastan niin monia asioita, joita teatteriin liittyy - itse taidemuotoa, yhteisöllisyyttä, itsensä haastamista... En kuitenkaan kokenut oikein sopivani teatterimaailmaan.
Valmistumisen jälkeen aloin tekemään erilaisia opetustöitä. Opetin kansanopistossa laulua ja alakoulussa liikuntaa, vedin erilaisia workshoppeja. Esiinnyin myös ja tein soveltavaa teatteria. Opettaminen oli mahtavaa! Oli mahtavaa nähdä iloa, mitä oppilaiden oivallukset toivat heille ja kuinka rohkaisun kautta he puhkesivat kukkaan.
Minua on kiinnostanut kovasti se, minkälaista kasvua tai muutosta näyttelijässä tapahtuu roolia tehdessä, vai tapahtuuko lainkaan, ja myöhemmin, kun aloin erilaisten teatterikurssien vetämisen lisäksi ohjaamaan näytelmiä, pohdin, mitä näytelmäprojekti voisi antaa harrastajanäyttelijöille henkilökohtaisella tasolla. Tutkiessani asiaa, tutustuin draamakasvatukseen. Lainasin valtavan kasan alan kirjallisuutta (joita en toki ehtinyt kovin syvällisesti lukemaan tuolloin 1- ja 3-vuotiaiden lasten äitinä) ja innostuin asiasta niin, että päätin lähteä opiskelemaan draamakasvatuksen perusopintoja.
Nyt suoritettuna on perusopintojen lisäksi aineopinnot. Olen saanut kasvaa draamaohjaajana sekä opintojen että työn kautta. Tein loppututkimukseni aiheesta henkilökohtainen kasvu roolityön kautta - eli aiheesta joka minut alunperin sai kiinnostumaan draamakasvatuksesta. Matka on kuitenkin vielä kesken ja on hauska pohtia matkaani tähän pisteeseen. Jään innolla odottamaan, mitä on luvassa seuraavaksi!